Ir al contenido

Q'illu jamach'i

De Wikipedia
Q'illu jamach'i, khunu jamach'i

Q'illu jamach'i, jan ukax q'illunchu, q'illinchitu, khunu jamach'i, q'illuñchux mä jisk'a suni jamach'iwa[1], (Zool. mf. Cientifico suti: Bright-rumped yellow-finch, tama: Sicalis uropygialis).

Mä wiku ukch'a jisk'a jamach'iwa. Phuyunakapax q'illuwa, ukat qaqaw yaqhipawjanakaxa. Urqurix khiruniwa, ukat amuyañawa.

Q'illu jamach'i

Aka jamach'inakax tamanpun aywinaqapxi, juk'ampis pampanakana, qullu k'uch'unakana, utawjanakans sarnaqapxarakiwa.

Juk'ampis jisk'a achunakampiw (juyra jupha, illama, qañawa, juk'ampinaka) jakasipxi, yaqhippachanakax jisk'a laq'unaks manq'asipxarakiwa.

Tapapx jaruchir uñtat lurasipxi, juk'ampis warank manqhanakaruw tapaxhapxi, pastunaka, t'arwanakat tapapx wakt'ayasipxi.

Pusi janq'u k'awnanak k'awnapxi, ukhamarux turpa ch'umphi ch'ixinakaniwa.

Yatiyäwipa

[trukaña | chimp askichaña]

Juk'ampis aka jamach'ix khunu jamach'it uñt'atapxiwa. Kunawsatix ch'iw ch'iw ch'iw sas jachapxix, ukax khununiw sañ muni.

Qilqatanaka

[trukaña | chimp askichaña]
  1. Flores, C. M. (2008).Variación dialectal del léxico de las aves de Qurpa, Qurumata Alta y Pujräwi. La Paz: Instituto de Estudios Bolivianos.