Q'illu jamach'i

Q'illu jamach'i, jan ukax q'illunchu, q'illinchitu, khunu jamach'i, q'illuñchux mä jisk'a suni jamach'iwa[1], (Zool. mf. Cientifico suti: Bright-rumped yellow-finch, tama: Sicalis uropygialis).
Janchipa
[trukaña | chimp askichaña]Mä wiku ukch'a jisk'a jamach'iwa. Phuyunakapax q'illuwa, ukat qaqaw yaqhipawjanakaxa. Urqurix khiruniwa, ukat amuyañawa.
Qamäwipa
[trukaña | chimp askichaña]
Aka jamach'inakax tamanpun aywinaqapxi, juk'ampis pampanakana, qullu k'uch'unakana, utawjanakans sarnaqapxarakiwa.
Manq'apa
[trukaña | chimp askichaña]Juk'ampis jisk'a achunakampiw (juyra jupha, illama, qañawa, juk'ampinaka) jakasipxi, yaqhippachanakax jisk'a laq'unaks manq'asipxarakiwa.
Tapapa
[trukaña | chimp askichaña]Tapapx jaruchir uñtat lurasipxi, juk'ampis warank manqhanakaruw tapaxhapxi, pastunaka, t'arwanakat tapapx wakt'ayasipxi.
K'awnapa
[trukaña | chimp askichaña]Pusi janq'u k'awnanak k'awnapxi, ukhamarux turpa ch'umphi ch'ixinakaniwa.
Yatiyäwipa
[trukaña | chimp askichaña]Juk'ampis aka jamach'ix khunu jamach'it uñt'atapxiwa. Kunawsatix ch'iw ch'iw ch'iw sas jachapxix, ukax khununiw sañ muni.
Qilqatanaka
[trukaña | chimp askichaña]- ↑ Flores, C. M. (2008).Variación dialectal del léxico de las aves de Qurpa, Qurumata Alta y Pujräwi. La Paz: Instituto de Estudios Bolivianos.