Ir al contenido

Pukina aru

De Wikipedia

 Pukin aru

Pukina arux khaya 1600 Jisukristu nayraqatpachana, Pukina sutinakax waljapuniw Inka ispañul jaqinakats nayratpach uñtji.

Puquina (jan ukax Pukina ) ukax mä jisk’a, amuyañjam tama aruwa, yaqhippachanakax mä jan uñt'at arunaka uñt’ayata, ukax chhaqhat pukina aru ukhamat kallawaya arumpiw uñt’ayasi, ukampirus qhip qhipharux runa simi arump chikañchasitaw sasaw amuyasi. Qhapaq simi, ukax inka p'iqiñchirinakan arsutapawa, quechuan aru parlir markachirix ukanakat sipanx uñt’atawa, ukhamarak leco aru, jilpachx mä arut yaqhawjar uñt’atawa. Ukanakax Titicaca quta muyuntat suyun ( Perú ukat Bolivia ) ukhamarak Chile markan alay tuqin walja kunayman marnakan arsutapawa . Pukinax Tiwanaku markar saräwir waythapitawa. Pukina pachpax walja kutiw Tiwanaku markan utt'ayat saräwimp chikt'ata, qhanpachanxa walja kunayman markanakamp chikt'atawa pukina arux jakanitapäna .

Jichhakamax aka pukina arux kunayman arunakan jikxatasiski. Sapa, nayra achachila puquina aru qhipharuxa jikxatasirakispawa qhichwa aru ukhamaraki kastilla aru Perú markana aynach tuqina, jilpachaxa Arequipa, Moquegua ukhamaraki Tacna, ukhamaraki Bolivia . Ukhamaraki kallawaya arunxa qhiphart’atanakas utjkaspa ukhamawa, ukaxa inasa qhichwa aruta ukhamaraki pukina aruta mistuta aru ch’akhanaka utjchispa. ( Terrence Kaufman (1990) jupax uka amtarux chiqaparuw uñji. ) Aka arux niya 1800 maranakanwa chhaqtawaypachäna.

Yaqhip yatxatatanakax sapxiwa, "Qhapaq Simi", Imperio Inca ukan nobleza ukan críptico arupa, ukax puquina markamp wali sum uñt'atawa, ukat runa simi (quechuan arunaka) comunes ukanakan arsutapawa sasaw sapxi. Leco arux inas uñt’ayasirakchispa.

Moulian ukat yaqhanakampi. (2015) jupanakax sapxiwa, puquina arux Chile uksanx mapuche aruruw ch’amanchawayi, janïr Imperio Inca ukan sartañapataki . Aka influencia lingüística área ukax mä ola migratoria ukampiw qalltawayi, ukax Imperio Tiwanaku uksan t’unjatätapatw uñstawayi, niya 1000 maran. [1] [2]

Awisax Puquina uka arux uru arutakiw apnaqasi, ukax qhanpach mayjawa.

Jathachanaka

[trukaña | chimp askichaña]

Pukinax mä jan uñt’at aru tamat uñt’atawa, kunalaykutix juk'ampis anqaxankir yatxatirinakakiw yatxatawayapxi. kunatix janiw yaqha arunakampix andino suyunx ch’amanchatakiti. Arawakan arunakampi chikt’atäñax nayratpachaw amuyt’ata, ukax paradigma posesivo (1r no-, 2ri pi-, 3r ču- ) ukakipkarakiw uñakipata, ukax proto-arawakan sujetos formas (1r *nu-, 2do *pi ) ukar uñtasitawa -, 3ri *tʰu- ). Jolkesky (2016: 310–317) jupax juk’amp cognados léxicos posibles ukanakaw puquina ukat arawakan arunakamp uñacht’ayi, ukax aka familia de lenguas ukax putativo stock Macro-arawakan ukaruw uñt’ayasi, Candoshi ukat Munichi arunakamp chika. Ukampirus ukham hipótesis ukax cientificonakan chiqapar uñjatanakax janiw utjkiti.

Uka tuqitxa, Adelaar, van de Kerke (2009: 126) jupanakaxa qhananchapxiwa, chiqpachansa puquina arunakaxa, genéticamente, arawak arunakampi chikañchatächi ukhaxa, aka familiata jaljtawixa mä juk'a nayra pachana utjañapawa; qillqirinakax juk’amp amuyt’apxi, ukhamax puquina aru arsurinakax kawkhans jikxatasipxi ukax uñjatäñapawa, familia Arawakan ukan origen geográfico uka tuqit aruskipäwinxa. Ukham amuyt’awix Jolkesky (op. cit., 611–616) jupan modelo arqueoecolingüístico de diversificación de las lenguas Macro-arawakan ukan apthapitawa. Aka qillqirirjamaxa, proto-Macro-Arawakan aruxa Cuenca del jawir Ucayali Medio uksanxa 2 milenio nayrïri pachana arsutäspawa ukatxa arst’irinakaxa aka suyun jikxataski uka Tutishcainyo sawutanaka lurapxaspäna. Ukhamarusa, aka aruxa, wali tununtatawa.

Jolkesky (2016) jupax puquina aru macro-arawakan arut uñt’ayi. [3]

Jolkesky (2016) jupax Jaqi, Kawapana, Kechua, Pano, Uru-Chipaya aru arunakampix jikthaptäwimp chikachasiñaw utji sasaw qhanañchi.

Pukina arut ukat yaqha jak’a arunakan jakhüwinakapa: [4]

Pukina arun suti lantinaka ukat yaqha jak’a arunakan sutichirinakapax: [4]

Loukotka (1968) jupax Pukina ukat Kallawaya (ukax Pohena sasaw sutincharaki) ukatakix aka aruchjanak básicos ukanakat uñt’ayi.

Uñakipt’atanaka

[trukaña | chimp askichaña]
  1. Error en la cita: Etiqueta <ref> no válida; no se ha definido el contenido de las referencias llamadas Moulianetal2015
  2. Dillehay, Tom D.; Pino Quivira, Mario; Bonzani, Renée; Silva, Claudia; Wallner, Johannes; Le Quesne, Carlos (2007) Cultivated wetlands and emerging complexity in south-central Chile and long distance effects of climate change.
  3. Jolkesky, Marcelo Pinho De Valhery. 2016.
  4. 1 2 Aguiló, Federico. 2000.

Qillqatanaka

[trukaña | chimp askichaña]

Plantilla:Languages of Bolivia

  • Adelaar, Willem ukat van de Kerke, Simon (2009) jupanakax uñt’ayapxäna. —Puquina —sasa. Ukax akhamawa: Mily Crevels ukat Pieter Muysken (eds. ) Lenguas de Bolivia, ukat juk’ampinaka. Naya, 125-146 uka qillqatanaka. La Paz: Walja arunakan editores ukanaka. (kastilla aruta)
  • Aguiló, F. (1991) ukat yaqhanakampi. Diccionario kallawaya. La Paz: MUSEF ukat juk’ampinaka
  • Girault, L. (1989) ukat yaqhanakampi. Kallawaya: el idioma secreto de los incas ukat juk’ampinaka. Diccionario ukax mä juk’a pachanakanwa. Bolivia: UNICEF/OPS/OMS ukan uñt’ayata.
  • La Grasserie, R. de., ukat juk’ampinaka. (1894) ukat juk’ampinaka. Arunaka Américainas: langue Puquina; textos Puquina. Leipzig: Köhler sat jilataw ukham luräna.
  • Jolkesky, Marcelo (2016) ukat yaqhanakampi. Estudo arqueo-ecolinguístico das terras tropicais sul-americanas ukaxa mä jach’a quqawa. Brasilia: UnB. ukat juk’ampinaka. PhD Disertación ukax mä juk’a pachanakanwa. Aka chiqanw jikxatasi .

Plantilla:Languages of Peru