Jamp'atu ukxata

De Wikipedia

Akjam jamp’atux achachilanakasatpach utjapiniritaynawa. Ukapachanakan jallupachä ukjanakaw uñstiritayna. Akax jallump chikaw alaxpachat jalaqtaniritayna, ukat janiw aliqat utjirikataynati, jan ukasti, juyra sum achuñapatakiritaynawa. Ukjamïpan akanakax jawasana, ch’uqi taypina, ukat siwar taypin ukjamaw utji. Ukat yaqhip patan jakasirinakax akjam sasaw arst’apxaraki: ´aka qhipha maranakanx janiw nayrjam jamp’atunakax utjiti’. Uka chhaqtatapax janiw kunatätapas yatiskiti. Jaqix ukjamakiw qhiphaqtxi.

Ukat aka qhipha maranakan wasitat uñstatäxiwa. Anchak jan nayrjam taqichaqan utjkxiti. Jilpachax alpha taypina, ukat qhuthañ thiyanakan jaki. Jall ukat arskasina, jallu qallta phaxsit pä tunka uru saraqatan alpha yawir sarkasin alpha taypin walja kunayman jamp’atunakaw uñjatäna. Ukanakar sum uñt’añatakix mä jamuqaw apst’aniwayata:

Alpha taypin pä jach’a jamp’atux lat’asisipki.

Säwi • Janiw jamp’atur usuchjañati, ch’ipjasiriw siwa.

Jamp’atux qach urquw utji. Ukax waljaptañatakix uma sayt’atanakaruw k’awnanti. Uka k’awnanakapax mäkirakiw juq’ulluptapxi. Ukjarux ukanakax kayuniptapxiwa, ukat qhiparux jamp’aturukiw tukxapxi. Saminakapax kimsarakiwa. Nayrïrix aka jamuqankï ukjamawa. Mayiristi, qaqa ch’iyarawa. Qhiphirï ukax janq’u waña k’awirakiwa. Akanakax mayj qhachqhawa. Nayrirï ukax jallupachan jallu ukat juyra utjañapatakiw uñsti. Ch’iyarä ukax chhijchhimp jallump sinti purintañapatakirakiwa. Akanakax janiw ask mayanakjam utjkiti. Sämkakiw utji. Ukat awtïx ukat justupakiw chhaqtxi. Janiw kunar tukxatapas sum yatiskiti. Yaqhippachax arumirjanakax awtun taqxatata jan ukax jaqin taqxatatas uñstxakiriwa.

Qullapa[trukaña | chimp askichaña]

Jamp’atux laka llixtitakiw qulla; nayraqatax jiwat jamp’atuw ninar nakt’ayasiña, ukjarux qala pataruw k’iyjaña, ukat qhipharux ukampiw laka puntar willxatasiña.

Layqxañtak apnaqata[trukaña | chimp askichaña]

Akkirï ukax jan waliw yaqhip jaqinakataki, kunatti layqasirinakax jamp’atx jaqir jan walt’ayañatakiw katupxi, sañäni: wila, q’illu, ukat ch’uxña ch’ankhampiw jamp’atu qhiphäx charar chhitsut uta jak’ar uchapxiri. Jupanakax jamp’atjam jaqix ankusiñapatakiw ukar lurapxiritayna. Janiw aliq ukjamakïkiti. Taqikunaw suma lup’is lurata. Maysatx khitinakati jan yäqapki jupanakarux janiw kuns kamachirikataynati. Chhijtirï jupanakatakiw phuqhasiritäna.

Ch’ich’ikiñ jamp’atu[trukaña | chimp askichaña]

Ch’ich’ikiñax aliqakiw ch’aran uraq patan jipiski. Ch’ich’ikiñax jach’a jamp’atu ukat jisk’pachakiwa. P’iqipax janiw ancha jachäkiti. Phathankapakiw jach’pacha. Kayunakapax jach’pachanakarakiwa. Aka ch’ich’ikiñax ch’aranä ukjanakan jil jaki. Ukat uman kun tuyunaqañ yatiraki. Uka manqhan jallu puriñtakix walpin ukanakax q’awaqiñ yatipxi. Q’awaqiñtakix kunkaruw phunstayapxiri; lupinx janiw aliqt’apxirïkiti, ukat pastu taypiru, alpha taypir ukjamakipiniw khämar khämar thuqhtas mantxapxiri. Ukapachparakiw jamp’atjam jallupachakiw wal uñartapxi. Awtipachax justupakiw chhaqxapxi.

K’ayra[trukaña | chimp askichaña]

K’ayrax janiw mayanakjam kawjans jakkakiti. Ukax jawiranakanak awqaninakan jaki. Uka manqhatx janiw kunäkipans mistsunkaspati. Akax ch’ich’ikiñat mäk’itampiwa. Uñtapax jamp’atump niya pachpaskarakiwa. Nayrapakiw jach’pacha. Ukat kimsa saminiw utji: ch’iyar ch’uxña, qaqa wila, ukat qaqa ch’iyarampi. Ukanakax kuna pachas uñjañakiwa.

Qullapa[trukaña | chimp askichaña]

Kunapachati patan jakasirinakax p’iqi muyunipxirïtan ukjaxa, nayrax jupanakax k’ayra jamp’atu wallxtat umt’apxiritäna. Ukat ukax mäkiw qulliritayna.

Taqi aka qillqt’atatx wal jan walinakaw jamp’attuqit uñstawayi. Walï ukax jamp’atux jan wali jisk’a laq’unak tukji, ukat janiw ukakïkiti, ukax jallu ukat juyra utjañapatakiw uñstañ yatiraki. Ukat ukax patan qamasirinakatakix askipiniwa. Ukampirus mayirï ukaw jan walïkiti, akampix sañ muntanwa, yaqhip tatitur jan iyawsirinakax layqasiñtakkiw munapxaraki. Ukjaman yaqhanakar jan walt’ayañataki.