Diferencia entre revisiones de «Phisi»

De Wikipedia
Contenido eliminado Contenido añadido
MerlIwBot (kutkatasiña | contribs.)
m Bot Añadido: tg:Гурба
JYBot (kutkatasiña | contribs.)
m r2.7.1) (Bot Eliminado: ur:بلی
Línea 219: Línea 219:
[[ug:مۈشۈك]]
[[ug:مۈشۈك]]
[[uk:Кіт свійський]]
[[uk:Кіт свійський]]
[[ur:بلی]]
[[uz:Mushuk]]
[[uz:Mushuk]]
[[vec:Gato]]
[[vec:Gato]]

Revisión del 16:30 11 llmp 2012

Chuchi q'illumpit janq'umpit tayka phisiw kajat thuqhsuñtak sarthapiski.

Phisix jaqin uywatawa. Saminakapax kunaymanirakiwa. T’arwapax wali juch’usanakkiwa. Lip’ichipax wali quñawa. Aka uywat ñawikux janiw jach’äkiti, jiskpachakiwa. Uñtapax jach’a uturunkur (tijri) uñtatawa. Jichhax luräwinakapxat qhanancht’añäni; yaqhiphpachax jupanakax k’achchakiw jan kun süxtayas sarnaqiri. Ukat kunapachati sustjasipki, jan ukax kun katjañatakix chachpin khämar khämar thuqhtas t’ijtañ yatipxaraki. Janiw kunampis jasak katjayasipkiti. Mä arunx saraksnawa, kawkha aylluns jaqimp chikax jakapxakiwa, ukapachparakiw pata, qhirwa, ancha junt’u uraqina, ukat jach’a markanakan kun utjapxi. Manq’anakapax akanakawa: milk’i, aycha, k’awna, ukat yaqhanakampi. Phisinakax kuns manq’apxakiwa, jilpachapinix jaqi manq’ampiw jakasipxi, ukampins challwakiw jan waxt’añati, uk manq’antapxix q’alpin sawrintapxiri. Ukat walitatayañax sinti ch’amäxiriwa. Thixit challw churatakiw juk’at juk’at walirxapxiri.

Säwinaka

            "Janiw phisir pä kayut thuqhuyañati, iwij jakhur siwa."
            "Phisix qulq jat’ir siwa."
            "Phisix wisit jutañapatakix ajanup jarisiri."

Ukampins phisituqitx janiw ukakïkiti, jupanakax wali anat warirapxiwa, sañani utanx pilut t’ixitampiw urqükirinakax anat kust’ayapxiri. Ukat ukjam anatapxañapatakixa, t’ixit muruq’uw t’isurapiña, ukat punkururakiw warkkatarapiña, jupanakax ichkatatax t’ixitmuruq’ unxtayarapitax justapaw jisk’a amparapamp t’axltas t’axltas anatañ qalltasipkiri. Yamas yaqhipanakax kunawasati k’uchikïpk ukjax lusa qhan pustir kunaw jinchus lip’xatat ukjam jäsak jat’stapxiri, uñatat’asipxiri, ukatx mäkirakiw aynach uñt’asis uñt’asis thuru lawar qhumantat kutiqanipxiri. Jichhax jaqin uywatxamax alw jayp’unakax qhiri k’uchunpin chukt’at jan ukax asirxam ch’uwt’at junt’uchasipxiri, yaqhippachax sunkhapak jan ukax wich’inkhapak ninamp phichharasxapxiri. Ukat sunkhti phichharasipxix janiw achak katuñ jilatayasiñapkam atxapxirïxiti, sunkhanipiniw jupanakax jisk’ jacha achaku, achull achaku, ukat jamach’ kuns katupxiri. Katuñatakix arumas urus mistsupxakiriwa. Jupanakax uyu patat wich’inkhap khiwtas khiwtas qhamiyapxiri, ukat mayak thuqhtas jach’a sillunakapamp achak ch’is ch’is sas llupthapipxiri. Ukat katjatatx yaqhip phisix utarupiniw jakkirpachäpas jiwatäpas acht’at purinipxiri. Maysatx saraksnawa, niy jupanakax jaypach jakxap ukjax urasax justupakiw chhaqhapxiri, añuthayamp manq’antayasxapxiri, ukat jan ukäk ukax kuna us katusas jiwxapxakirakiriwa. Ukax sañ muniwa, janiw ancha jay jakapkiti. Ukjamakiw jupanakan sarnaqäwinakapaxa.

Titi phisi

Titi phisix janiw jaqin uywatäkiti, saminakapax payakirakiwa: chuchi q’illump uqimpi. Jupanakax uywat phisit mäk’amp jach’pachawa, ukat janiw jaqimp jasak katuyasipkaspati. Katjä sas yant’sn ukax janïr sum jak’achkataw thastanipxiri. Uñtapax aliq phisir uñtatawa, wich’inkhapakiw jach’a thaxtha. Uka jan uywat phisinakax qullunakan jilpachapinix utjapxi, janiw kawkhans utjkakiti. Jupanakax jamach’inakamp achakunamp manq’apxaraki. Ukat uka phisitx mä säwiw utjaraki, ukax akjam sarakiwa:

• Titi phisiti wakar uñstixa, waka illaw sasaw sapxiri.

Uka phisix janipï ukjamakïkatanatixa, kunapachati qullun wakar thastas sustjan ukjax aymaranakatakix wali askipiniritaynawa, kunati ukax wakan mirañapatakiw uñstiritayna.

Phisi qallunaka

Chhuxlla taypin phisqa jisk’a kunayman samin phisinakaw khuysar aksar llawlltasisipki.

Jisk’a phisinakax kimsa phaxsit yuripxi. Yuripk ukjax p’iq jach’pachxamapxiwa, ukat lichik taykapat ñuñt’asipxi. Janiw ukjpach manq’ manq’apxirïkiti. Jisk’anakäpk ukjax nayra ch’irmthapitakipxiwa. Janïraw t’ijnaqañ atipkiti, aliqakiw llawllinaqañ yatipxi. Ukat kimsaqalq urut nayr p’iyasipki. Jupanakax may may saminakaniw utjapxaraki. Ukjarux kunawsati tunka suxtan ururinïxap ukjaw jisk’a jasa manq’anak katusipki.




Säwinaka

"Janiw phisir wallq’ sas sañati, sulluririwa."     
"Phisi qall uywasiñtakix kunampis turkasiñapiniwa, janiw ch’ikhïrikit siwa."
"Phisix janiw qulqimp turkasiñäkiti, juyrampikiw turkaqasiña."
"Phisiti payak wawachixa, janiw suma marïrikiti, ch’ullapiniñapawa, janiw 
 parisäñapakiti."

Ukat niy mä phaxs jalkiptawäx ukat phisi qallunakax jach’itanakäxapxiwa. Ukjamïpanx jaqipax janiw taqpach uywkaspati, jupax yaqhanakaruw jisk’a phisinakx uywxañapa. Ukjaman jan manq’at jaktayaskañapataki. Jichhax khithiti mä phis uywasiñ munk ukjax, jupax phisimp turkasiñatakix kuns apasiñappiniw. Jan ukjamäkas ukax phisix janiw achak katxirïxiti, ina pisi amuyukiw jilsuri. Patanx ukjam saräwinipxiwa, ukat sipan jach’a markanakanx janiw pachpäkiti. Jupanakax qulqimpikiw phisx alasxapxi.

Plantilla:Link FA Plantilla:Link FA Plantilla:Link FA Plantilla:Link FA Plantilla:Link FA Plantilla:Link FA Plantilla:Link FA Plantilla:Link FA